Gustaf Svanljung
Tupakkakaupan toiminta laajeni vähitellen uusille urille. Hän toi maahan mm, lannoitteita, vei maasta puutavaraa, puolukoita ja jäkälää. Svanljung oli monien maantalouskoneiden, pyörien, meijerikoneiden sekä myös kivihiili- ja koksikaupan edustaja. Hän suoritti myös laivanselvitys- ja huolintatoimintaa ja oli pääomistajana Vasa Fartygs Ab:ssa, joka omalla telakallaan Palosaaressa rakensi mm. 5 purjelaivaa. Hän oli myös mukana perustamassa useita teollisuusyrityksiä mm. Vaasan Pitsitehtaan ja Oy Svanljungin Tehtaat, joka suoritti sahatoimintaa Alavudella.
Mutta hän ei tyytynyt ainoastaan hoitamaan liiketoimintaa, hän osallistui myös kotikaupungin viralliseen elämään ja elinkeinoelämäjärjestöjen toimintaan. Hän oli 6 vuotta Vaasan kaupunginhallituksen jäsen ja oli mukana vuonna 1917 perustamassa Vaasan Kauppakamariyhdistystä. Hän toimikin kauppakamarin varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka 1934. Erityisesti merenkulkuasiat kiinnostivat häntä ja hän toimi mm. talviliikenteen, väylien parantamisen ja etelälaiturin pidentämisen hyväksi. Lyhyesti sanottuna hän oli yksi vuosisadan alun elinkeinoelämän johtajista.
Jenny Helander
Oikeusministeriö vahvisti säätiön säännöt kesäkuussa 1938.
Tuntuva lisä säätiön varallisuuteen saatiin vuonna 1959, kun leskirouva Jenny Helander (Gustaf Svanljungin nuorempi sisar) testamenttasi koko omaisuutensa säätiölle, jota hallittaisiin erillisenä rahastona.
Vuonna 2001 vahvisti Patentti- ja rekisterihallitus sääntömuutoksen, minkä mukaan henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta ei enää valita hallituksen jäseneksi.